Ranskankielisiä maita ja Ranskaa käsittelevän osion aloitamme juuri ranskan kieltä käsittelevästä osiosta. Ranska on yksi Euroopan valtakielistä ja virallisena kielenä useassa Euroopan ja maailman maassa. Aloitammekin ranskan kielen asemasta maailmalla. Ranskan kieltä puhutaankin kaikissa maanosissa Ranskan kieli kuuluu romaanisiin kieliin, yhdessä italian, espanjan, portugalin ja retoromanian kanssa.
Kieltä puhuu äidinkielenään yli 75 miljoonaa ihmistä. Ranska on virallinen kieli esimerkiksi Ranskassa, Kanadassa, Sveitsissä, Belgiassa, Beninissä, Malissa, Togossa, Senegalissa ja Norsunluurannikolla. Lisäksi ranskaa puhuu toisena kielenä lähes 90 miljoonaa ihmistä.
Ranska on yksi YK:n ja EU:n virallisista kielistä. Se on myös postin virallinen kieli. Perinteisesti ranska on erittäin tärkeä diplomatian kieli. Se oli 1300-luvulta aina vuodelle 1920 tärkein kieli kansainvälisissä kommunikaatiotilanteissa. Ranska on myös vaikuttanut moniin muihin kieliin, esimerkiksi lainasanojen kautta.
Frankofoninen maailma viittaa ranskankielisyyteen maailmalla. Siihen kuuluu maita melkein kaikista maanosista, pääosissa entisiä siirtomaita. ranskaa puhuvien määrän ennustetaan nousevan maailmalla, koska esimerkiksi Afrikan ranskankielisissä maissa koulutustaso nousee jatkuvasti.
Kieltä opetetaan yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa ympäri maailman. Suomessa ranskaa on mahdollista opiskella esimerkiksi Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistoissa. Ranskaa pidetäänkin yhtenä tärkeimmistä maailmankielinä.
Euroopassa ranskaa puhutaan tietysti Ranskassa, mutta myös Belgiassa Brysselin alueella ja Vallonian maakunnassa. Sveitsissä ranska on yksi maan neljästä vieraasta kielestä, sitä puhutaan erityisesti maan länsiosassa, mutta ranskankielisiä asuu koko maassa. Sveitsin ranska eroaa jonkun verran Ranskassa puhutusta ranskasta, esimerkiksi numeroissa on eroja. Sveitsissä kuitenkin noin puolet väestöstä puhuu ranskaa.
Ranskaa puhutaan Kanadassa, erityisesti maan itäosissa. Se koostuu erityisesti ranskalaisia siirtokuntalaisia. Kuitenkin, kanadanranskalainen voi myös viitata sellaiseen henkilöön, joka ei ole etnisesti ranskalainen. Ranskalaiset muodostavat Kanadan toiseksi suurimman etnisen ryhmän.
Ulkomailla on mahdollista opiskella esimerkiksi ranskalaisissa kouluissa, myös Suomessa on suomalais-ranskalainen koulu. Ranskan valtio on myös varsin aktiivinen kulttuurinsa levittäjä maailmalla, esimerkkinä tästä ovat aktiiviset ranskan kulttuurikeskukset ympäri maailmaa. Usein näissä järjestetään kielikursseja, niissä on kirjasto, ja siellä järjestetään erilaisia tapahtumia, kuten konsertteja ja näytttelyitä.
Ranskan kielellä on maailmanlaajuisesti varsin vahva asema, mutta viime vuosina se on menettänyt asemiaan englanninkielellä- Tämä huolestuttaa monia Ranskassa, joille ranskan kieli on erittäin tärkeä.
Ranskan kieltä pidetään usein erittäin vaikeana oppia. Yksi syy tälle lienee se, että ranskaa lausutaan hyvin eri tavalla kuin kirjoitetaan. Jotkut kirjaimet jätetään ranskan kielessä ääntämättä, usein sanat lopussa olevat e, s, ja x. Toisaalta kun ääntämisen säännöt oppii, sanojen oikeinääntäminen ei tuota suuria vaikeuksia. Esimerkiksi deux, kaksi lausutaan dö. Lisäksi oikeaoppinen kirjoitus, johon kuuluvat myös aksenttimerkit, voi tuottaa ulkomaalaisille vaikeuksia. Myös ranskan kielioppi saattaa tuntua hankalalta, jo yksinkertainen kysymyslause tai numeroiden muodostaminen voi olla vaikeaa. Ranskan kielessä muodollisuudet ovat erittäin tärkeää, mitkä voi tuntua hankalalta suomalaiselle. Ranskan kieltä pidetään pehmeänä ja soinnillisena, se sopiikin hyvin esimerkiksi musiikkiin.
Ranskalainen kulttuuri on ollut erityisen tärkeää niin kirjallisuudessa, elokuvassa, taidemaalauksessa kuin monella muulla elämänalalla. Tästä syystä käymme läpi varsin perusteellisesti ranskalaista kulttuuria. Ensin kuitenkin muutama sana Ranskasta ja ranskalaisesta yhteiskunnasta.
