Kun jazz rantautui Suomeen 1920-luvulla, se kohtasi sekä ihastusta että vastustusta. Tämä uusi, villi ja improvisoitu musiikki mullisti kuitenkin suomalaisen musiikkikentän pysyvästi. Miten jazz on vaikuttanut suomalaiseen musiikkiin, ja millainen on sen perintö tänä päivänä?
Jazzin saapuminen Suomeen
Jazzmusiikin ensiaskeleet Suomessa olivat monivaiheisia. Vaikka ensimmäiset jazzlevytykset tehtiin jo vuonna 1917, varsinainen jazzin esiinmarssi tapahtui 1920-luvulla. Aluksi jazz-termiä käytettiin Suomessa varsin laajasti kuvaamaan lähes kaikkea uutta tanssimusiikkia, jossa käytettiin rumpuja. Esimerkiksi Suomi Jazz Orkesteri, joka levytti polkkia ja valsseja, käytti nimessään jazz-termiä, vaikka sen musiikki ei nykymääritelmän mukaan ollut puhdasta jazzia. Orkesterin kokoonpanossa näkyi kuitenkin jazzin vaikutus: harmonikan ja viulun ohella käytettiin saksofonia, banjoa ja rumpuja.
Suomalaisen jazzin varsinaisena alkupisteenä pidetään usein kesäkuuta 1926, jolloin S/S Andania -laiva toi mukanaan amerikansuomalaisen yhtyeen. Yhtyeen esiintyminen Helsingin Oopperakellarissa teki suuren vaikutuksen paikallisiin muusikoihin ja nuorisoon. Kuten Wikiwand toteaa, amerikkalainen jazz vaikutti 1920-luvun koulunuorisoon yhtä mullistavalla tavalla kuin rock and roll 30 vuotta myöhemmin. On kuitenkin tärkeää huomata, että jazzvaikutteita oli Suomessa jo ennen vuotta 1926, pääasiassa Saksasta ja Britanniasta. Jo vuonna 1922 Suomen laivaston soittokunnassa toimi “jazzband”.
Alkuvaiheessa jazz kohtasi myös vastustusta. Jazzmusiikkiin kohdistui yleistä kritiikkiä, ja se tuomittiin musiikkilehdissä taiteellisesti ja moraalisesti ala-arvoiseksi. Musiikin suunta -lehden artikkelissa kerrotaan, että Suomen Muusikkojen Liitto vastusti voimakkaasti “neekerimusiikkia” ja pyrki rajoittamaan afroamerikkalaisten jazzmuusikoiden työlupia.
Jazzin vaikutus muihin musiikkityyleihin
Jazzin vaikutus ei rajoittunut pelkästään jazzmusiikkiin, vaan se vaikutti laajasti koko suomalaiseen musiikkikulttuuriin. Erityisesti iskelmämusiikkiin jazz toi uusia elementtejä. 1940-luvulta lähtien jazzin elementit yleistyivät suomalaisessa iskelmässä, ja jazz toimi tärkeänä tanssimusiikin muotona. Teoston artikkelissa kerrotaan, että 1950- ja 1960-lukujen taitteessa jazzin suosio oli huipussaan, ja levytysmahdollisuudet paranivat.
Myöhemmin fuusiojazzin kokeilut 1970-luvulla loivat uusia suuntauksia, jotka ovat vaikuttaneet suomalaisen rytmimusiikin kehitykseen nykypäivään asti. Suomalaiset jazzmuusikot alkoivat yhdistellä jazzia muihin genreihin, kuten rockiin, progeen ja jopa elektroniseen musiikkiin. Tämä loi pohjaa monipuoliselle suomalaiselle rytmimusiikille.
Suomalaisen jazzin kehityksessä keskeistä on ollut myös perinnejazzin vaaliminen. Suomen PerinneJazz ry on tehnyt merkittävää työtä perinnejazzin aseman edistämiseksi ja sen historian dokumentoimiseksi.
Nu-jazzin nousu
Viimeisin merkittävä kehityssuunta suomalaisessa jazzissa on nu-jazz-liike. Nu-jazz yhdistää elektronista musiikkia ja samplausta perinteisiin jazzsoittimiin ja improvisoituihin sooloihin. Tämä moderni lähestymistapa on tuonut jazzmusiikin lähemmäs uutta sukupolvea. Suomessa on useita kansainvälisesti menestyneitä nu-jazz -artisteja ja yhtyeitä. Esimerkiksi The Five Corners Quintet, Nuspirit Helsinki ja Teddy Rok ovat saavuttaneet mainetta myös ulkomailla. Heidän musiikkinsa on osoitus siitä, että jazz elää ja voi hyvin myös 2000-luvulla.
Jazzin tulevaisuus Suomessa
Jazzmusiikin tulevaisuus Suomessa näyttää valoisalta. Nuoret muusikot tuovat jatkuvasti uusia ideoita ja näkökulmia jazzkenttään. Esimerkiksi Music Finlandin sivustolla esitellään useita nuoria ja innovatiivisia jazzmuusikoita, kuten Helmi Antila ja Sointi Jazz Orchestra, jotka rikkovat genrerajoja ja yhdistelevät jazzia ennakkoluulottomasti muihin musiikkityyleihin.
Festivaalit, kuten We Jazz, ovat tärkeitä jazzmusiikin elinvoimaisuuden kannalta. Ne tarjoavat yleisölle mahdollisuuden kokea jazzia monipuolisesti ja tuovat esiin uusia artisteja. We Jazz -festivaali on erityisen tunnettu rohkeista ja kokeellisista esitysmuodoistaan. Jazzin ja muiden taiteenalojen yhdistäminen on myös kasvava trendi, joka tuo jazzmusiikkia uusien yleisöjen ulottuville.
Suomen Jazzliitto on tehnyt pitkään työtä jazzin aseman parantamiseksi Suomessa. 1980-luvun haasteiden jälkeen liitto on onnistunut vakiinnuttamaan toimintaansa ja edistämään jazzmusiikin näkyvyyttä ja arvostusta. Jazz Finlandin sivuilta selviää että liitto on panostanut mm. kiertue- ja julkaisutoimintaan. Myös SuomiJazz.com on merkittävä tiedonlähde jazzin historiasta Suomessa. Kaiken kaikkiaan jazz on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa musiikkikulttuurissa monimuotoisena ja elävänä taiteenmuotona, joka jatkaa kehittymistään ja vuorovaikutustaan muiden musiikkilajien kanssa.
