Saunakulttuuri Suomessa: perinteistä nykyaikaan

Sauna – syvällä suomalaisessa sielussa

Suomalainen sauna on paljon muutakin kuin peseytymispaikka. Se on syvälle kansalliseen identiteettiin ja perinteisiin juurtunut instituutio, rituaali ja elämäntapa, joka sai Unescon tunnustuksen aineettomana kulttuuriperintönä. Saunominen on sosiaalinen tapahtuma, joka on kehittynyt vuosituhansien saatossa.

Saunan pitkä ja monivivahteinen historia

Saunan historia Suomessa ulottuu tuhansien vuosien taakse, aina jääkauden jälkeiseen aikaan. Alkujaan saunat olivat yksinkertaisia maakuoppia. Kivet lämmitettiin maahan kaivetussa kuopassa, jonka ympärille rakennettiin suoja. Kuumille kiville heitetty vesi, löyly, loi lämpöä. Löyly-sanalla on syvempi merkitys, sillä se on etymologisesti sukua ‘henkeä’ ja ‘sielua’ tarkoittaville sanoille uralilaisissa kielissä, mikä kuvastaa saunomisen kokonaisvaltaisuutta – se on sekä fyysinen että henkinen kokemus.

Myöhemmin saunat kehittyivät hirsirakenteisiksi, ja savupiippujen käyttöönotto paransi turvallisuutta. 1900-luvulla kaupungistuminen toi saunat kaupunkeihin, ja yhteisölliset saunat tulivat tutuiksi. Teknologinen kehitys toi mukanaan sähkösaunat. Perinteisesti saunat on rakennettu luontoon, ja tämä yhteys on edelleen olennainen osa suomalaista saunaelämystä.

Saunan monet muodot

Monille savusauna on edelleen “oikean” saunan perikuva. Savusaunassa ei ole savupiippua; savu täyttää saunan lämmityksen aikana, ja tila tuuletetaan ennen saunomista. Savusaunan pehmeät löylyt ovat arvossaan. Savusaunan lämmittäminen on taitolaji, mutta lopputulos palkitsee. Puulämmitteiset saunat ovat yleisiä, varsinkin kesämökeillä – tulen rätinä ja puun tuoksu luovat tunnelmaa. Sähkökiukaiden yleistyminen on tehnyt saunomisesta vaivatonta, erityisesti kaupunkiasunnoissa.

Perinteisten saunojen rinnalle ovat nousseet infrapunasaunat, jotka lämmittävät kehoa suoraan infrapunasäteilyllä. Tämä mahdollistaa saunomisen matalammassa lämpötilassa. Infrapunasaunan terveysväitteitä on esitetty, mutta on hyvä huomata, että perinteisen saunan hyödyistä on vahvempaa tieteellistä näyttöä. Tulevaisuudessa näemme yhä enemmän älysaunoja. Jo nyt on saunoja, joita voi ohjata etänä älypuhelimella – saunan voi laittaa lämpiämään vaikka kotimatkalla. Kehittyneimmät älysaunat säätävät lämpötilaa ja löylyä automaattisesti, jopa käyttäjän sykkeen perusteella, ja soittavat musiikkia.

Sauna osana suomalaista elämää

Saunominen on olennainen osa suomalaista arkea ja juhlaa. Saunat ovat läsnä kaikkialla: kodeissa, kesämökeillä, yrityksissä ja hotelleissa. Saunominen on monille suomalaisille säännöllinen tapa. Se on muutakin kuin puhdistautumista – se on rentoutumista, sosiaalista kanssakäymistä ja hiljentymistä. Saunassa vaihdetaan kuulumiset ja unohdetaan arjen kiireet. Saunominen on perinteisesti ollut koko perheen yhteinen hetki.

Juhlat ja sauna

Juhannussauna on erityinen perinne. Juhannus, vuoden pisin päivä, on suomalaisille valon juhla. Juhannussauna, usein järven rannalla, on olennainen osa juhannuksen viettoa. Kokkojen loisteessa saunominen ja uiminen luovat tunnelman. Saunalla on tärkeä rooli muissakin juhlissa, kuten joulusaunassa. Myös syntymäpäiviä saatetaan juhlistaa saunomalla.

Sauna ei ole vain perinteinen peseytymispaikka. Se on ystävien tapaamispaikka, työyhteisöjen virkistyspaikka ja jopa terapiamuoto. Saunaterapiassa yhdistyvät saunan lämpö, hiljaisuus ja luonto, ja sitä käytetään stressinhallintaan ja kiputilojen hoitoon.

Saunaperinteet

Saunomiseen liittyy usein vihdan käyttö. Yleisimmin vihta tehdään tuoreista koivunoksista, mutta myös haapaa, pihlajaa ja muita lehtipuita voidaan käyttää. Vihta sidotaan kimpuksi, ja sillä vihdotaan eli lyödään kevyesti ihoa. Vihdonnalla on monia positiivisia vaikutuksia: se vilkastuttaa verenkiertoa, kuorii ihoa ja vapauttaa eteerisiä öljyjä. Saunomiseen liittyy kirjoittamattomia sääntöjä. Yleensä saunassa ollaan alasti, mutta uimapuvun käyttö on hyväksyttävää. Saunassa käyttäydytään rauhallisesti. Löylyä heitetään yhteisymmärryksessä.

Saunan terveysvaikutukset ja maailmanmaine

Saunominen edistää terveyttä monin tavoin. Se rentouttaa lihaksia, lievittää stressiä, parantaa verenkiertoa ja edistää unen laatua. Tutkimukset osoittavat, että säännöllinen saunominen voi pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Saunan terveysvaikutukset ovat yksi syy sen suosioon maailmalla. Saunaperinne on niin vahva, että suomalaiset etsivät saunoja ulkomaillakin. Lontoon Suomalaisella kirkolla on oma sauna, joka toimii suomalaisten kohtaamispaikkana ja ylläpitää kulttuuria vieraassa ympäristössä – se on tärkeä paikka ulkosuomalaisille, jotka kaipaavat palan suomalaisuutta.

Suomalainen saunaperinne on levinnyt myös muualle. Jo 1930-luvulla sauna levisi Saksaan, osittain suomalaisten olympiaurheilijoiden menestyksen ansiosta. Berliinin olympialaisiin rakennettiin suomalainen sauna. Nykyään suomalaisia saunoja löytyy ympäri maailmaa.

Saunan tulevaisuus

Suomalainen saunaperinne voi hyvin ja kehittyy. Perinteiset saunat pitävät pintansa, mutta uudet innovaatiot rikastuttavat perinnettä. Kaupunkisaunat, kuten Helsingin Löyly ja Tampereen Rajaportin sauna, tuovat saunan osaksi urbaania elämää. Ekologiset saunat ovat kasvava trendi. Saunan yhdistäminen muihin hyvinvointipalveluihin yleistyy. Yhteisöllisyyden korostuminen näkyy uusissa saunatiloissa. Saunominen on edelleen keskeinen osa suomalaista identiteettiä, ja sen tulevaisuus näyttää valoisalta – saunan ydin, rentoutuminen, puhdistautuminen ja yhdessäolo, säilyy.