Kirjallisuus on tärkeä osa venäläistä kulttuurihistoriaa. Monet venäläiset klassikkokirjailijat, kuten Dostojevski ja Gogol, ovat maailmankuuluja. Suomessakin venäläinen kirjallisuus yhdistetään erityisesti 1800-luvun klassikoihin. Käsittelemme näitä kirjailijoita ja myös joitakin nykykirjailijoita tässä osiossa.
Venäjänkieliselle kirjallisuudelle 1700-luvulla tehty aakkosten uudistus oli erittäin keskeinen uudistus. 1700-luvun kirjallisuudessa esimerkiksi Mihail Lomonosov oli tärkeä nimi. 1800-luvun kirjallisuuden suuria nimiä venäläisessä kirjallisuudessa olivat esimerkiksi Nikolai Gogol, Ivan Turgenev, Leo Tolstoi, Fjodor Dostojevski. Heistä hieman lisää seuraavaksi.
Gogol syntyi Ukrainassa, ja asui pääosan elämästään Pietarissa. Hän julkaisi novelleja ja näytelmiä. Gogolin farssi reviisori oli skandaali, ja hän päätti lähteä Eurooppaan maanpakoon. Gogol piti itseään sentimentalistisena esimerkiksi suhtautumisessaan 
Venäjän kansaan. Hänen sanotaan olleen hyvin kiintynyt tavalliseen kansaan. Gogolin pääteoksena pidetään teosta nimeltä Kuolleet sielut. Kirja kertoo Pavel Tsitsikovista, joka kiertää ostamassa maaorjia, joita ei ole poistettu valtion rekisteristä heidän kuoltuaan. Toinen merkittävä romani oli muun muassa kasakkatarina Taras Bulba. Gogolin ajatusmaailmasta on keskusteltu paljon, nykyään sitä pidetään pääasiassa konservatiivisena ja perinteitä kunnioittavana. Kuuluisia Gogolin romaneita olivat muun muassa Päällystakki, Nenä, Mielipuolen päiväkirja, Vaunut, Arabeski ja Dikanjan iltoja. Gogolin tuotannossa oli viitteitä sekä fantasia että realismi.
Ivan Turgenev tunnetaan parhaiten kirjoistaan Isät ja Pojat ja Aatelinkoti. Hän ei kirjoittanut lainkaan uskonnollisista aiheista, toisin kuin esimerkiksi Tolstoi ja Dostojevski. Turgenev asui 1850-luvulta lähtien 
pääasiassa Ranskassa, jossa hän tutustui moniin tunnettuihin kirjailijoihin. Hän toikin venäläistä kirjallisuutta tunnetuksi Länsi-Euroopassa. Turgenevin Tarpeettoman ihmisen päiväkirja teki tarpeettomasta ihmisestä yleisesti tunnetun käsitteen. Tarpeettomalla ihmisellä viitataan aatelistoon kuuluvaa ihmistä, joka ei kuitenkaan kykene toteuttamaan ihanteitaaan aktiivisesti. Hahmon esikuvana on pidetty Jevgeni Oneginin hahmoa, joka on tullut tutuksi Aleksander Puskinin samannimisestä teoksesta. Turgenevin teoksen Rudinin päähenkilöä pidetään tarpeettoman ihmisen hahmoista.
Myös Dostojevskin kirjoista on tulkittu tarpeettoman ihmisen hahmoja. Esimerkiksi Kirjoituksia kellarista -romaanin päähenkilöä ja Idiootin ruhtinas Myskiniä pidetään tarpeettoman ihmisen muunnelmana. Dostojevski on ehkä tunnetuin venäläinen klassikkokirjailija. Hän oli hyvin uskonnollinen ja hänen kerrotaan sairastaneen epilepsiaa. Dostojevski julkaisi ensimmäisen romaaaninsa Köyhää väkeä vuonna 1846.
Dostovevski joutui poliittisten mielipiteiden vuoksi vankileirille. Hänellä oli myös rahaongelmia ja hän pyrki ansaitsemaan elantonsa kirjoittamalla. Hän myös sortui rahapeleihin. Rahapeleistä kertoo hänen teoksensa Pelurit. 
Dostojevskin viimeinen teos oli Idiootti. Kirja kertoo ruhtinas Myskinista, jota kutsuttiin idiootiksi, koska hän oli niin hyväntahtoinen. Ehkä tunnetuin Dostojevskin teos on Rikos ja rangaistus. Siinä käsitellään moraalia ja syyllisyydentuntoa. Teoksen päähenkilö Raskolnikov murhaa koronkiskojaeukon ja hänen sisarensa. Hän päätyi rikokseen, koska hän ajatteli voivansa tehdä ryöstösaaliilla hyviä tekoja. Häntä kuitenkin vaivasivat syyllisyydentunteet.
Yhtenä selvimmistä tarpeettoman ihmisen esimerkkinä pidetään Ivan Gontsarovin Oblomov-teosta. Oblomov oli haaveileva aatelinen, joka viettää kaiken aikansa makaamalla.
Leo Tolstoi kuuluu myös venäläisiin klassikoihin. Hän kuuluisimmat teokset ovat Sota ja rauha sekä Anna Karenina. Häntä pidetään realistisen suuntauksen edustajana. Uskonnollisuudella oli tärkeä osa hänen teoksissaan. Sotaa ja rauhaa Tolstoi kirjoitti 7 vuotta, se on suuri läpileikkaus Venäjän historiasta. Tolstoi arvosti suuresti Moskovaa, jota hän piti venäläisyyden tyyssijana. Tolstoin tärkeimpiä uskonnollisia teoksia ovat muun muassa Ivan Iljitsin kuolema ja Ylösnousemus. Suomalaisille tuttu on tietysti Helsingin ja Moskovan välillä kulkeva Tolstoi-juna.
