Katsaus Serbian kulttuuriin

Serbia on monenlaista kokenut maa, jolla on valtavan pitkä historia. Ensimmäinen serbialaisten valtio nimittäin muodostettiin jo 900-luvulla. Myöhemmin maa on ollut turkkilaisten ja Habsburgien miehittämänä. Habsburgien aika päättyi dramaattisesti, sillä itsenäisyyttä vaatinut serbinationalisti Gavrilo Princip surmasi Itävallan arkkiherttua Frans Ferdinandin, mikä johti lopulta ensimmäiseen maailmansotaan. Sotien jälkeen muodostettiin Jugoslavia, jonka osana olivat Balkanin slaavilaiset maat aina Sloveniasta Makedoniaan saakka. Jugoslavia kuitenkin hajosi verisissä sodissa, joita käytiin Kroatiassa, Bosniassa ja Kosovossa. Tässä tekstissä tutustumme tarkemmin serbialaiseen kulttuuriin, jota sodat ja miehityskaudet ovat olennaisesti muovanneet.

Uskonto on tärkeää serbeille

Serbialaiset ovat pääsääntöisesti ortodoksikristittyjä. Heistä 80 prosentin arvioidaan kuuluvan kirkkoon. Serbialaiset pitävät muita ortodoksimaita ”veljinään”, ja maan läheistä suhdetta Venäjään selittääkin hyvin pitkälti juuri yhteinen uskonto.

Tärkein serbialaisten ortodoksien perinne lienee Slava, joka voidaan suomentaa ”juhlistamiseksi”. Se on perheen yhteinen juhla, joka järjestetään perheen oman suojeluspyhimyksen kunniaksi. Eräs legenda kertoo, että Slava-perinne olisi muodostunut turkkilaisten miehitysaikana, sillä he eivät sallineet kokoontumisia, ellei niillä ollut uskonnollista perustetta. Todellisuudessa Slavan juuret juontavat aina keskiaikaan saakka.

Serbialaiset menestyvät palloilulajeissa

Sodat ovat moukaroineet Serbiaa pahoin 1990-luvulta lähtien, ja maassa koettiin samoihin aikoihin myös hyperinflaatio, mikä aiheutui huonosta taloudenpidosta ja maata kohtaan asetetuista pakotteista. Serbialaisten valona tunnelin päässä on aina ollut maastamuuton lisäksi urheilun seuraaminen ja maanmiesten kannustaminen. Serbialaiset rakastavat jalkapalloa, ja he ovat menestyneet mainiosti myös koripallossa, lentopallossa ja käsipallossa. Vesipoolossa maa lukeutuu menestyksekkäimpien joukkoon. Nykyään taloudellinen tilanne on parantunut sen verran, että yhä useammalla on varaa ostaa lasten merkkivaatteita, mutta serbialaisten urheilufanitus sen kuin jatkuu. Tällä hetkellä maan suosituimpiin yksilöurheilijoihin lukeutuvat koripalloilija Bogdan Bogdanovic sekä tennispelaaja Novak Djokovic.

Perhe on serbeille tärkeä

Taloudellisesti heikossa Serbiassa on haastavaa saada työtä, jolla elättää itsensä. Sosiaaliturvajärjestelmä on niin ikään Suomea heikompi, joten serbialaisten paras turva onkin oma perhe ja sukulaiset. Monilla serbeillä on kunnollinen työ, josta maksettaisiin lännessä erinomaista palkkaa, mutta Serbiassa vastaavan työn palkka voi olla vain 300-400 euroa kuukaudessa. Niinpä monella nuorella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin elää vanhempiensa luona.

Perhearvot ovat yleisesti ottaen Serbiassa perinteisempiä kuin lännessä. Esimerkiksi nuoren naisen voi olla vaikeaa saada töitä, sillä työnantajat pelkäävät mahdollisen raskauden ja äitiysloman aiheuttamia kustannuksia. Vanhempien kunnioitus on Serbiassa tärkeää. Vanhus saakin ruuhkaisessa bussissa melko varmasti istumapaikan, sillä nuoremman tehtävä on tehdä tilaa.

Serbialaisia pöydän antimia

Serbian ruoka on erittäin maittavaa ja monipuolista. Maa on menestyksekäs maatalousmaa, joka lukeutuu muun muassa maailman suurimpien vadelmanviejien joukkoon. Maan pohjoisosassa sijaitseva Vojvodinan tasankoalue on erittäin soveliasta maanviljelykseen.

Serbian vastine hampurilaisille on pljeskavica, jota saa lähes mistä tahansa kadunkulmasta. Turistin onkin kannattavaa suunnata Mäkkärin sijaan pljeskavicaa kauppaavaan ravintolaan, sillä hintakin on tyypillisesti paljon alhaisempi. Turkkilaisten lahja serbeille on burek, joka tunnetaan Turkissa nimellä börek. Se on lihapiirakkaa, jota nautitaan esimerkiksi juotavan jogurtin kanssa. Niin ikään turkkilaisilta peräisin oleva ruokalaji on sarma, joka on yleensä hapankaalista valmistettu lihaa ja riisiä sisältävä rulla.